Viljelyohjeet: Punakuorinen uutuuslajike Rosi

  #Rosi, Luokittelemattomat, Viljelyohjeet

Rosi on uusi punakuorinen perunalajike. Se on syntynyt punakuoristen Mozartin ja Symfonian risteytyksenä. Rosikin on kuoreltaan voimakkaan punainen ja kauniin sileä peruna. Sillä on kaikista lajikkeistamme vahvin ruvenkestävyys.

Rosi kestää erittäin hyvin maltokaariviruksen oireita. Toisin kuin monet nykylajikkeet, sillä on vahva vastutuskyky myös kuorirokkoa vastaan. Kaiken kaikkiaan Rosilla on todella vahvat taudinkestävyydet. Merkittävistä kestävyyksistä vain harmaahilseen kestävyys jää keskitasolle. Tosin sekin on standardilajike Rosamundaa vahvempi.

Rosin kasvurytmi on myöhäinen, ja viljelyssä tarkin paikka onkin typpilannoitus. Jos maa on kovin multava ja typpivarannot suuret, saattaa Rosin kasvu roihahtaa liian voimakkaaksi. Tällöin kasvu myöhäistyy, ja tärkkelyspitoisuus ja uuniperunamainen jauhoisuus jäävät saavuttamatta. Rosi on luonteeltaan voimakaskasvuinen ja tavallista sopeutuvampi erilaisille maalajeille ja erilaisiin kasvuolosuhteisiin.

Rosin taudinkestävyydet

Ruvenkestävyys: 10
Maltokaarivirus: 9
Lehtirutto: 9
Lehtipolte: 8

Rosin viljeyohjeet vaihe vaiheelta

Lohkovalinta
  • Rosi on ”isänsä” Mozartin tapaan erittäin ruvenkestävä lajike. Itse asiassa Rosin ruvenkestävyys on peräti hiukan vahvempi kuin Mozartilla. Tavanomaisilla perunamailla siihen ei muodostu rupea kuin ääriolosuhteissa.
  • Rosin maltokaariviruksen kestävyys on erittäin hyvä. Maltokaarikokeissa hyvin ankarissa olosuhteissa siihen on saatu aikaan muutamia lievin pienin viiruin oireilevia mukuloita, mutta ei edes varsinaisia kaaria. Tällaiset lajikkeet ovat kokemuksemme mukaan käytännön viljelyssä kokonaan oireettomia.
  • Edes kohtuullisen hyvin kuorirokon kestäviä lajikkeita on vain vähän. Rosi on yksi niistä, sillä on melko vahva kestävyys kuorirokkoa vastaan.
  • Maalajien suhteen Rosi on laajasti sopeutuva. Juuristo on tuuhea ja voimakas samoin kuin maanpäällinen kasvusto.
  • Viljelyä kaikkein multavimmilla mailla tai runsaasti lietelantaa saaneilla lohkoilla on hyvä välttää, ellei maahan varastoituneen typen määrästä on tarkkaa tietoa. Liika typpi vaikuttaa Rosiin muita lajikkeita voimakkaammin ja myöhästyttää kasvua liiaksi. Rosia on syytä lannoittaa typellä vain varovaisesti.
Lannoitus

Rosi hyödyntää voimakkaalla juuristollaan tehokkaasti maasta liukenevia ravinteita. Normaali typpilannoitus on hyvinkin riittävä. Jo 5 – 10 % keskimääräistä pienemmälläkin typpimäärällä se kasvaa hyvin. Liika typpi saa Rosin kasvamaan liian suurta ja voimakasta lehvästöä, jolloin sadon tuleentuminen viivästyy ja sitä kautta tärkkelyspitoisuus ja jauhoisuus jäävät toivotusta.

Idätys ja istutus
  • Rosin itämislepo on syvä. Se ei herkästi idä pitkässäkään varastoinnissa. Samalla se tarkoittaa, että ennen istutusta lämpökäsittely on paikallaan. Kunnollinen idätys 2 – 3 viikon ajan vähintään + 12 asteessa auttaa kasvun kunnolla käyntiin. Näin saadaan melko myöhäiselle lajikkeelle lisää kasvuaikaa syksyyn.
  • Rosin tyypillinen mukulaluku on 10 – 12 mukulaa per kasvi. Uuniperunaksi viljeltäessä melko harva istutus on suositeltavaa.
Pieni siemen 30 – 40 mm 28 cm
Iso siemen 40 – 55 mm 32 cm
Rikkaruiskutus ja rutontorjunta
  • Rosi on tavallista herkempi Senkorin aiheuttamille vioituksille. Ruiskutusta taimettumisen jälkeen on vältettävä. Ennen taimettumistakin vain pienillä annoksilla.
  • Rosi on melko kestävä lehtiruttoa vastaan. Normaali rutontorjuntaohjelma on antaa riittävän suojan.
  • Myös lehtipoltetta vastaan Rosi on melko kestävä. Jos kuitenkin lohkolla on aiempina vuosina esiintynyt runsaasti lehtipoltetta, on ruiskutusohjelmaan hyvä sisällyttää aineita, joilla on tehoa myös lehtipoltteeseen.
  • Lehvästöön ruiskutettavia typpeä sisältäviä tuotteita ei välttämättä kannata Rosille käyttää, toki typen kokonaismäärästä riippuen.
Kasvukauden työt
  • Rosi on melko arka lajike Y-virukselle. Toisaalta tartunnan saaneet kasvit oireilevat vain lievästi.
  • Mahdolliset Y-virustartunnan saaneet kasvit erottuvat kasvustossa melko huonosti.
  • Mahdollisia siemenlisäyksiä on hyvä perata kesän aikana, jotta virus ei leviä kasvista toiseen kirvojen mukana.
Varrenhävitys ja nosto
  • Rosin varsimassa vaihtelee melko paljon typensaannin mukaan. Voimakkaaksi äitynyt varsisto vaatii huolellisen hävityksen ennen nostoa.
  • Maavarret irtoavat kuitenkin mukuloista normaalisti.
  • Kuori kehittyy Rosilla normaaliin tapaan. Etenkin matalalla typpilannoituksella kuori on nostokunnossa melko nopeasti varrenhävityksen jälkeen. Runsaammalla typellä kuoren kiinnittyminen kestää kauemmin.
  • Melko korkean tärkkelyspitoisuuden lajikkeeksi Rosi kestää erinomaisesti käsittelyä ilman mustelmoitumista. Se ei myöskään olle herkkä nestejännityskolhuille nostossa. Toki mahdollisimman hellävarainen nosto on aina perunalle tärkeää.
Alkukuivatus ja varastointi
  • Rosin varastosäilyvyys on erittäin hyvä. Mahdollisimman nopea alkukuivatus on toki perunalle aina eduksi.
  • Rosin itämislepo ei ole herkkä murtumaan. Mahdollisimman tasainen lämpötila läpi varastointikauden pitää itämisen hyvin kurissa.
Ota yhteyttä

Jätä viesti meille, otamme yhteyttä mahdollisimman pian.