Pohjoisessa satanut eniten, saaristossa kuivinta

  Luokittelemattomat

Kasvukausi on alkanut Suomessa suhteellisen kuivana. Alueelliset erot ovat melko suuria. Paikallisestikin jopa saman tilan pelloista osa on saanut vettä ja osa ei. Sateisinta on ollut Oulun seudulla ja kuivinta Turun saaristossa.

Ilmatieteen laitos kerää säätietoa kaikkialla Suomessa. Tilastoja tutkimalla saa käsitystä siitä, minkä verran perunamaat ovat saaneet vettä missäkin päin maata.

Huhtikuun alusta saakka tarkasteltuna maamme kuivin kolkka on ollut lounainen Suomi ja erityisesti Turun saaristo. Varhaisimmat varhaisperunat kasvoivat paljolti keinokastelun varasssa. Saaristossa jäätiin ilman toukokuun alun sateita, jotka kastelivat pellot muualla Suomessa pääsadon istutusten alla. Hiukan pohjoisempana, nykyisin jo varhaisperunanviljelyn pääalueena tunnetussa Laitilassa jäätiin sielläkin ilman toukokuun alun sateita. Toukokuun loppupuolella Laitilan mittausasemalle osui kuitenkin saaristoa runsaammin sateita, ja tämän hetken sademäärissä Laitila on noin 15 mm saaristoa edellä.

Myös Kanta-Hämeen ja läntisen Uudenmaan sademäärissä on tähän mennessä eroja. Kun esimerkiksi Vihdin mittausasemalle on sadetta kertynyt huhtikuun alusta tähän päivään noin 79 mm, on samaan aikaan Hämeenlinnan kupeessa Lepaalla satanut jo yli 100 milliä. Idempänä Kouvolan mittausasemalle on ropissut niin ikään noin 100 milliä vettä.

Pohjanmaalla vettä on tullut kutakuinkin saman verran sekä Isojoella että pohjoisempana Kalajoella, mutta hiukan eri rytmissä. Laitilan tavoin Isojoki sai kastelevia sateita toukokuun lopulla. Kalajoella niitä ei nähty, mutta syntynyt ero kurottiin Kalajoen mittausasemalla kiinni juhannuksena. Sekä Isojoella että Kalajoella sademäärät huhtikuun alusta laskettuna ovat tällä hetkellä 100 millimetrin molemmin puolin.

Perunanviljelyalueista toistaiseksi runsaimmin sadetta on saatu pohjoisessa. Tyrnävällä ei Ilmatieteen laitoksella ole suoraa vertailua varten sääasemaa, mutta lähinnä sijaitseva Oulunsalon mittauspiste näyttää pohjoiseen tähän mennessä 140 millin sadelukemia. Etelämpänä ja sisempänä maassa sijaitsevan Ruukin asema näyttää sekin 145 millin sateita. Pohjoisen sateet tulivat pääosin huhti – toukokuun vaihteessa sekä touko – kesäkuun vaihteessa. Perunanistutuskelejä riitti siis toukokuun puoliväliin saakka, kunnes sateet alkoivat kuun loppua kohti aiheuttaa peltotöihin välipäiviä ja paikoin jopa viivästyksiä. Loppukiri otettiin pohjoisessakin – kuinkas muuten – juhannusaattona.

Pitkän ajan keskiarvot huhti – kesäkuun sademääristä kertovat Suomessa noin 130 millimetrin keskimääräisistä sateita. Kaiken kaikkiaan voidaan siis sanoa, että perunat ovat joutuneet tänä keväänä tulemaan toimeen hiukan keskimääräistä vähemmällä vedellä. Viime kesän tapaisesta kuivuudesta ei kuitenkaan puhuta.

Etelämpänä Euroopassaa hurja helleaalto uhkaa vaikuttaa perunasatoihin.

Sademäärät ovat olleet monin paikoin kohtalaisen hyviä aivan viime päivänä, minkä toivotaan parantaneen perunoiden valmiutta selviytyä helteistä.

Esimerkiksi Belgiassa ja Hollannissa arvellaan viimeaikaisten sateiden samoin kuin meren läheisyyden suojaavan satoja pahimmalta kuumuudelta.

Samaan luotetaan Ranskassa, jonka perunatuotannosta 2/3 kasvaa maan luoteisosissa, joissa sään ei odoteta lämpenevän aivan yhtä äärimmäiseksi kuin muualla maassa.

Saksassa markkina on edennyt viime viikot muutoinkin epärytmisesti, kun aikainen pääsato on jo osassa maata ollut nostokunnossa, kun toisaalla on nostettu vielä heikkokuorista varhaisperunaa. Kuumuuden vaikutusten epäillään olevan voimakkaimmillaan maan eteläosissa, mutta Saksassakin toiveissa on, että helleaalto jäisi ennustetun lyhyeksi eikä ehtisi pilata perunasatoa.

Ota yhteyttä

Jätä viesti meille, otamme yhteyttä mahdollisimman pian.