Peruna maailmalla: Saksassa kuivuus kiusaa, mutta markkina vaikuttaa lupaavalta
Saksa on Euroopan suurimpia perunantuottajamaita. Saksa on pinta-alaltaan hiukan Suomea suurempi, ja perunaa tuotetaan eri puolilla maata. Perunan tuotantoalueista lämpimin ja siksi varhaisin on Pfalzin alue maan lounaisosissa. Varhaisperunan nostot ovat alueella tällä hetkellä jo hyvässä vauhdissa.
Pfalzin alueella tuotetaan noin 4000 hehtaaria perunaa, josta noin 3000 hehtaaria eli 100 000 tonnia varhaisperunaa ja kesäperunaa. Suotuisan ilmaston ansiosta alueella tuotetaan runsaasti myös muita vihanneksia ja hedelmiä. Perunoista käytännössä 100 % myydään tuoreena. Perunateollisuus on Saksassa keskittynyt muille alueille.
Annabelle ja Colomba valtaavat alaa
Perunalajikkeista suosituin on vanha ja vapaa varhaisperuna Berber. Berber kattaa noin puolet varhais- ja kesäperunan pinta-alasta. Toiseksi suurimmaksi on viime vuosien nousukiitonsa ansiosta kivunnut Annabelle. Sen osuus koko potista on nyt 20 % tietämissä. Osa Annabellestä viljellään Pfalzissa Suomen tapaan harson alla. Pääosa kasvaa kuitenkin taivasalla, eikä Annabelle siten varsinaisesti kilpaile Berberin kanssa samasta markkinasta. Sen sijaan Colombasta, jonka viljelyä on alueella nyt jo noin 80 perunatilalla, odotetaan pitkästä aikaa todellista haastajaa Berberin valta-asemalle.
Maaliskuussa istutettu pfalzilainen Annabelle lähentelee jo kauppakokoa (kuva 2.6.2015).
Maatilat kasvavat ja erikoistuvat
Vielä 1970-luvulla Pfalzin viljavan maaseudun täyttivät pienet, noin 30 hehtaarin perhetilat. Tiloilla tuotettiin tuottivat perunaa ja muita vihanneksia, viiniä sekä pidettiin karjaa. Tänä päivänä tavanomainen perhetila on kooltaan 100 hehtaaria, josta perunaa usein 20–30 hehtaarin verran. Suurten tilojen viljely yltää jo yli 1000 hehtaarin pinta-aloihin.
Tiloilta perunaa ostavat alueen kymmenkunta suurta pakkaajaa, jotka palvelevat valtakunnallisia kauppaketjuja.
Tilakoon kasvun ohella toinen erottuva trendi on tilojen erikoistuminen. Yhä useampi tila keskittyy tiettyyn viljelykasviin. Tällöin viljelykierto ei enää onnistu tilan sisällä, vaan kierto hoidetaan useamman tilan kesken maita vaihtamalla. Keskimääräinen perunan viljelykierto on yksi vuosi kolmesta. Tätä pidetään ongelmallisena, koska pidempi kierto olisi perunan laadun kannalta suotuisampi.
Sen sijaan siemenhuollostaan alueen tilat ovat ylpeitä. Alueella käytetään lähes 100 % sertifioitua siementä. Tärkeä edellytys siemenen uusimiselle on alueen perunatilojen keskimäärin korkea myyntihinta, vaikka markkinatilanne toki vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Viime kausi oli lähes kaikkien eurooppalaisten kollegoidensa tapaan myös Pfalzin alueen viljelijöille taloudellisesti vaikea.
Kuivuus kiusaa, mutta hinta on toistaiseksi kohdillaan
Kuluva, jo kesäksi taittuva kevät on ollut Pfalzin alueella melko lämmin, mutta totuttuun tapaan kuiva. Alueella sataa yleensäkin vuosittain vain niukalti, ja tämä kevät on ollut erityisen kuiva. Viljelijöiden tuskaa lisää se, että isossa osassa aluetta jokivesi on liian kaukana pumpattavaksi ja pohjavesi liian syvällä porattavaksi. Kastelumahdollisuudet ovat rajalliset.
Tuottajat odottavat kuivuudesta huolimatta hyvää perunakautta, sillä hintataso on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Saksassa muut varhaisen perunan tuotantoalueet ovat viileämmän kevään vuoksi jopa 2–3 viikkoa myöhässä normaalista. Myös ulkomaisen tuontiperunan paine esimerkiksi Egyptistä ja Israelista kohdistuu tällä hetkellä muille markkinoille. Näin ollen Pfalzissa tuotettu varhaisperuna käy nyt hyvin kaupaksi, ja hintataso on pysynyt muuta Eurooppaa korkeammalla.
