Peltopäivä Tyrnävällä: Juuret vaon alla, lisä-mangaanin aika

  Luokittelemattomat
Siemenperunanviljelijät kokoontuivat tänään perinteiseen pellonpiennarpäivään Rahkon tilalla Tyrnävällä. Ohjelmassa oli muun muassa fosforin, mangaanin ja kasvistressin mittauksia lehtinäytteistä ProAgrian perunaneuvoja Juha Sohlon johdolla.

Samalla tutkailtiin pellolla maan kasvukunnon kehitystä ja penkin lämpötilan seurantaa. Ravinnemittauksia tehtiin viljelijöiden mukanaan tuomista lehtinäytteistä. Fosforin liukoisuuteen vaikuttaa olosuhteista eniten maan lämpötila. Tyrnävällä perunapenkin lämpötila on vaihdellut viime päivinä muutaman yön takaisesta alimmasta 8 plusasteen lämpötilasta päivisin mitattujen noin 20 asteen lämpötiloijen välillä. Tänään aamupäivällä penkki oli 14 asteen lämpöinen ja lämpeni auringonpaitseessa noin 0,5 astetta per 30 minuuttia. Forsforiluvut olivat kaikissa kasvustoissa tässä vaiheessa hyvällä tasolla.

Kosteus on tällä hetkellä perunalle juuri sopivaa. Penkki on läpeensä kostea, kun vuosi sitten tähän aikaan vastaan tuli karkeilla hietamailla jopa aivan pohjaan saakka kuivia penkkejä. Kosteuden ansiosta penkit ovat myös pysyneet täydessä mitassaan, eikä toista multausta ole tarpeen tehdä. Viime kesänä uusia penkkejä jouduttiin jonkin verran muotoilemaan vielä näihin aikoihin. Tänäänkin tutkitulla Siiklin siemenperunalohkolla juuristo oli jo ehtinyt tunkeutua penkkien alta vaon pohjan alle saakka, eli vierekkäisten rivien juuristot olivat jo saavuttaneet toisensa syvään muokatulla pellolla. Tässä vaiheessa uusi multaus vahingoittaisi perunan juuristoa ja häiritsisi perunan kasvua, joten on hyvä, että penkit ovat pysyneet koossa. Perunan välikasveina oli tällä lohkolla viljelty kaksi vuotta kauraa sekä  yksi vuosi retikkaa.

Ravinteista uutena lehdeltä mitattavana hivenaineena nostettiin esille mangaani. Mangaanin saanti on perunalle erityisen tärkeää juuri näihin aikoihin, kun peruna tulkitsee olosuhteita ja ”abortoi” liiallisia mukuloita, eli kun lopullinen mukulaluku määräytyy. Mangaani on fosforin ja boorin ohella avainasemassa mukulaluvun muodostumisessa. Mahdolliset puutokset ovat tässä vaiheessa piileviä, niitä ei näe paljaalla silmällä.

Lehtinäytteiden tulokset olivat tänään linjassa niiden viljelytoimenpiteiden kanssa, joita lohkoilla oli tehty: lisä-mangaania saaneet lohkot olivat lehtimittauksenkin perusteella kunnossa. Yläkuvan Siikli-viljelmä ei vielä ollut mangaania saanut, ja mittari näyttikin lievää puutostilaa. Yksi näytteistä oli kunnossa, vaikka ei ollut saanut lisää mangaania. Kyseessä oli multava lohko, jossa mangaanin määrä oli jo lähtöjään hyvällä tasolla. Alkavalla ruiskutuskierroksella on siis hyvä lisätä kasvustolle mangaania, jos sitä ei pellossa ennestään ole riittävästi, jotta mukulan aihioista mahdollisimman moni saisi jatkaa kasvuaan syksyyn asti.

Aamupäivän päätteeksi ihasteltiin syys-ruista, joka oli intoutunut hyvään kasvuun. Kuvassa näkyvä hybridi-ruis oli pensonut parhaimmillaan peräti 51 kortta.

Kantaperuna kiittää osanottajia ja ProAgriaa hyvästä tilaisuudesta!

Ota yhteyttä

Jätä viesti meille, otamme yhteyttä mahdollisimman pian.