Perunablogi: AKI: Seminaari kokosi perunaväkeä kylpylään

27.11.2009

Kalajoen Saniin kokoontui pitkästi toistasataa perunanviljelijää ja muuta perunan kanssa tekemisissä olevaa henkilöä. Kyseessä oli Kantaperunan, Luonnostan ja Profoodin yhdessä järjestämä perunaseminaari, jonka aiheena oli perunan laatu. Yksi päivä mahdollistaa siitä aiheesta vain pintaraapaisun, mutta tämä oli hyvä alku. Mikä parasta, paikalla oli sekä ruoka-, ruokateollisuus-, että siemenperunaviljelijöitä.

Aamun avauksen jälkeen Profoodin Satu Raiski avasi eurooppalaisen elintarviketeollisuuden näkymiä ja tulevaisuuden trendejä. Hänen mukaan tulevaisuudessa tullaan keskittymään entistä enemmän esimerkiksi ruuanlaiton helppouteen, mikä parantaa ruokaperunateollisuuden näkymiä. Teollinen tuotanto on kuitenkin tiukasti kilpailtua ja yllä leijuu aina mahdollisuus halvemmasta tuonnista. Ei siis hirveästi yllättänyt, että tämänvuotinen suomalainen hintataso ja teollisuuden vaatimukset nostattivatkin keskustelua. Allekirjoittaneen oma näkemys on, että suomalaisen tuotannon laatua kehittämällä voidaan myös parantaa mahdollisuuksiamme ulkomaista kilpailua vastaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hehtaarisatojen parantamista viljelyä kehittämällä.

Perunanviljelyn ulkopuolelta toivat näkemystä Ahola Transportin Hans Ahola ja a-Labin Antti Ruokolainen. Ahola Transportin tapaus kertoi positiivisesti siitä, miten suomalainen yritys voi menestyä maailmalla ja pitää tavoitteet korkealla. Toimintatapojaan tehostamalla he olivat saaneet merkittäviä etuja myös asiakkaille. A-Labin tarjoamat varastointi- ja seurantaratkaisut taas toimivat osaltaan parantamassa suomalaisen perunaketjun laatua.

Iltapäivän tiukka paketti alkoi hellävaraisuuden merkityksellä perunan tuotantoketjussa. Keskustelun avasi tyrnäväläinen ruokaperunaviljelijä Jari Matinolli ja teollisuuden kommentin tarjosi Juho Hanhisalo Profoodista. Hellävaraisuus lähtee jo pellolta ja jatkuu aina kaupan tiskiin saakka. Merkittäviä tekijöitä ovat muun muassa nostotapa, varastointiratkaisut, lajittelutekniikka ja tietysti lajikevalinta.

Päivä päätettiin keskustelemalla laadun ja lannoituksen yhteydestä sekä tutustuttiin englantilaisiin ajatuksiin kasvinravitsemuksen tehostamisesta. Niinkin arkisessa asiassa kuin lannoitus on vielä mahdollista kehittyä. ProAgrian Jokelan Riston mukaan esimerkiksi kannattaa laittaa lannoite maahan alemmas, kuin mihin moni on tottunut. Mieluiten siemenen alapuolelle. Tällöin peruna hyötyy lannoituksesta paremmin. MTT:n Virtasen Elina toi keskusteluun tieteellisemmän näkemyksen lannoituksen vaikutuksesta perunan ominaisuuksiin.

Kalajoen viljelijäseminaari osoitti, että tällaista eri tuotantosuuntien välistä keskustelua ja keskustelutilaisuutta tarvitaan tulevaisuudessakin. Siemenviljelijöiden on tärkeää kuulla, mitä ruokaperunan tuotanto vaatii ja päinvastoin. Tämä on yksi tie kohti maailman parasta perunaa.